Äiti ja uutuuttaan hohtava iso teltta Oripäässä
Suviseuramatka tehty ja nyt vasta jakselen laittaa jotain.Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :) Lähdin ed.viikon perjantaina keskussairaalaan,jossa äidille oli kirurgisella osastolla lääkäriaika verisuonikuvaukseen.Pyysin äitiä antamaan kyselylomakkeen lääkärille ja vilkaisin miten äiti oli lapun täyttänyt.Näin äidin vastanneen tautini kohtaan:Alzheimer.Hän siis ymmärtää sairautensa nimen.Vastaukset oli puutteellisia,mutta en halunnut puuttua asiaan.Hän halusi mennä yksin lääkärin puheille.Siellä ei mennytkään kauan aikaa.Kahvilaan mennessämme äiti kertoi ihmetelleensä lääkärin alkaessa tutkimaan hänen kaulavaltimojaan.Kysyi nuorelta lääkäriltä:Luulin että tämä on jalkojen vuosittainen verisuonitutkimus?Lääkäri hämmästyi ja tutki papereita ja totesi:Tutkitaan sitten jalatkin.Hyvä äiti!Jos jalkojen verenkiertoa ei olisi tutkittu,turha käynti.Kaulavaltimoiden tutkimus oli vasta äskettäin.Autoon kävellessämme naureskelimme nuoren lääkärin kustannuksella.Matka Oripäähän sujui,melkeimpä kommelluksitta.Ainut ongelma tuli navigaattorin kanssa.Olin asentanut Huittisen keskustan osoitteen ja äiti otti sen todesta,vaikka yritin montakertaa sanoa ettei mennä keskustaan."Mutta kun nainen käskee menemään."Jouduin sulkemaan navigaattorin.Siitä olisi ollut loppumatkalla rutosti harmia.Varoitin äitiäni,että saattaisin ruveta kiroilemaan navigaattorille,mutta onneksi sain pidetyksi kieleni kurissa ilman ainuttakaan ärräpäätä kokomatkan ajalla.Hyvä minä :) Jatkan...reissusta myöh.Moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti