Äiti voi hyvin

TUOHITAULU 10




Äidin kesä on sujunut hyvin.Ennen jänisruttoon sairastumistani ehdin käydä hänen kanssaan mustikassa.Lapseni olivat myös mukana toisella reissulla.Ja paremmalla mustikkapaikalla.Äiti hoki kokoajan:"Ompas pieniä mustikoita.En ole ikänä nähnyt näin pieniä".Heh,mustikat oli muiden mielestä hyvänkokoisia :) Äiti oli kuitenkin jo päättänyt,että mustikat on pieniä,niin ne ON.Seurasin kauempaa kuinka hyvä keskittymiskyky hänellä on.Melko hyvä,jaksoi lopulta noukkia samasta paikasta.Sorminäppäryys oli huonontunut.Johtuu huonosta verenkierrostakin.Ei käytä koskaan poimureita.Tunnen äidin luonteen ja päättelin hänen olevan hyvin,hyvin tyytymätön minun marjapaikkaani.Näin kuinka äiti lähti köpöttelemään mäeltä alas ja tien toiselle puolelle.Oli kova huoli,paineleeko syvemmälle metsään.Pysyi samalla alueella.Oranssinen takki vilahteli puidentakaa.Sieltä häntä ei meinannut saada lähtemään pois ollenkaan.Hän LÖYSI hyvän mustikkapaikan.Tytär ja poika antoivat mummulle perattuja mustikoitaan.Mummu ihmetteli kotonaan kun hänen hinkkinsä oli täynnä.Kerroin lasten antaneen hänelle.Meillä olis ollu matkareissukin mielessä,mutta minusta ei nyt taida olla Turkuun.Toisaalta,jos antibiootti tehoaa näin hyvin,voin ottaa matkan uudelleen"pöydälle".Soitin aamulla äidille,hän oli käynyt tuttavansa kyydissä asioilla ja marjassa.Juolukoita ja variksenmarjoja.Torilta oli ostanut vadelmia.Mummeli kertoi pärjäävänsä,vaik en ole pystynyt hänestä huolehtimaan viimeaikoina.Hyvä juttu,että on noin ihana tuttava mummulla,jolta saa apua.Monta hyvää asiaa löytyy,en rupea erittelemään.Olisipa jokaisella vanhuksella tuollainen hyvä ihminen lähellä.

Ajelua sun muuta

TUOHITAULU 9










Soittelin eilen äidille,mutta ei vastannut.Oli lähtenyt kävelylle ja asioille.Sain hänet yllätetyksi vakikahvilastaan.Joimme kahvit.Hän oli innolla lähtemässä ajelulle kanssani.Kotona muisti tilanneensa kaupan edessä olevalta myyjältä mansikkalaatikon,jonka oli jo maksanutkin.Myyjän pitäisi osata hänen osoitteeseensa.Huh,sanoin että nyt haetaan mansikat varastoon.Kysyin äidiltä yksityislääkäriltä saamaansa lääkärintodistusta Kelakorvausta hakiessani."Minulle ei ole annettu mitään lääkäristä".Etsin aikani ja luovuin.Siinä meni taas muutama kymmenen euroa,kun en voi hoitaa asiaa.Äitini on hyvin välinpitämätön korvauksista ja asioiden hoidosta,vaikka muutoin yrittää venyttää senttejä.Yrittäisi luottaa minuun-hoidan asiat,jos se minulle suodaan.Keskisellä hän valitsi itselleen verantakukkasia.Vaatteita ei suostunut katsomaan itselleen.Istuskeli kahvilassa ihmisiä seuraten.Se on hänen yksi mieliharrastuksensa :) Takaisintullessamme poikkesimme äidin "parhaaseen"mustikka-,juolukka-,variksenmarjapaikkaan(vai oliko toiseksi paras;)Painelin huiviin kietoutuneena toiselle puolelle tietä,äiti toiselle....Syrjäsilmällä tarkistelin ettei äitini köpöttele kauas tiestä-olisin pahassa pulassa.Löysin 2 isoa melkeinvalmista mustikkaa.Äitini oli syönyt variksenmarjoja.Minäkin maistoin-eipä hääppöisiä.Mustikkaan ei tarvitse mennä.Yritän etsiä,jos löytäisin äidille jostain mustikkapaikan.Myöhään illalla palasimme kotiin.Tienvarrelta kerätyt kissankellot ym.käsissämme maljakkoon laitettavaksi.

Aavistin tämän

Osasin jotenkin odottaa näin käyvän äidille.Nimittäin hän on ollut erittäin kaunis nuorempana.Kuin filmitähti.Luonteeltaan iloinen ja seurallinen.Tottahan toki ulkonäkö on muuttunut.Hän aristelee yhä enemmän kuvatuksi joutumista.Olisin halunnut hänestä enemmän kesäkuvia,mutta se on mahdotonta.Kovan työn tuloksena.Toukokuun lopulla pyydystin hänestä hyvää valokuvaa koko Israelin matkan ajan.Lopulta sain yhden tosiupean ja pari kohtuullista:)

Äiti kääntää selkänsä tai kasvonsa pois.Suviseuroista onnistuin saamaan hänestä yhden napakymppikuvan.Vien sen ja muitakin hänelle ensiviikolla.Yritän rohkaista sanomalla:Onpa sinusta kaunis kuva.Hän ei ole ollenkaan niin huononnäköinen kuin kuvittelee.

Kenestätahansa saa huonon kuvan,jos on oikein naama mytryssä.Luultavasti otan pois äidin kokkaremaitokahvinjuontimutristuksen.Hän luulee olevansa kokoajan kauhea naamastaan.Alzheimer-sairashan on huumoriton,ainakin lisääntyy taudin edetessä.Äiti kyllä itse pyysi tuomaan sen hauskan irvistyskuvan,mutta,mutta...sen näkee sitten,annanko.

Tuskinpa lähden äiti viemään Venäjän puolelle Kirkkoniemeen.Kukaan ei puolla matkaa.Pohjois-tai muualle Norjaan mummua ei kannata viedä paleltumaan.

Teen hänen kanssa lähiseudun matkoja autolla.Ensiviikolla aloitamme-kerran viikossa ajelut-.Kysyn minne haluaa seuraavaksi.Minulla on aikaa hänelle.Lapset lentäneet"melkein"pesästä.Muutoinkin on hauskempi ajella jonkun kanssa.Yksin vähemmän hauskaa....

Äidiltä on kuulo heikentynyt.Yritin saada hänet menemään kotisairaanhoitajalle korvatutkimukseen.Josko korvissa on vaikkua.Se on ollut aiemmin syynä.Harmi vaan uskonut minua vaan tilasi ajan yksityiselle lääkärille.Minkä sille voi,kun äiti ei kuuntele neuvoja.Olisi ensin mennyt hoitajalle ja sieltä tarvittaessa lääkärille.Nyt syöksyy suoraan lääkärille.Kait se vaikun osaa poistaa korvista?Rahanvastinetta.

Jatkuu...Eilen perjantaina äitini kävi yksityislääkärillä korvatarkastuksessa.Korvat oli tukossa vaikun takia.Toinen korva oli pahemmin tukkeutunut.Kallista lystiä.Liki 60 euroa.Kotisairaanhoitaja tai joku muu olisi tehnyt saman korvanpuhdistuksen paljon halvemmalla. Hyvä kumminkin,että on taas kuulevat korvat ;)

Äitini on saanut kyllikseen terveyskeskuksen palveluista.Mm.jalkatulehdus oli se viimeinen"niitti".Tästä tulee minullekin lisäharmia.Pitää yrittää saada lääkärimaksukuitti,että saan sen KELALLE.Ennenkuin kuitti katoaa hukkaan.

Äitini kyseli,milloin lähdetään pitkälle reissulle=Pohj.Norjaan.Sanoin ettei voida,kun kukaan muu ei lähde mukaan .Kaksistaan on uhkarohkeaa lähteä autoilemaan.Kauhulla odotan,mitä äiti keksii.Ehdotin,että ensiviikolla teemme autokierroksen lähiseudulla.Lupasi ottaa kahvia termokseen.Mennään katsomaan tuleeko mustikkaa.(Toiv.ei-inhoan mustikan poimintaa:(

Lisää matkoja?

Oripään majoitus ja terassi :)


Äitini haluaisi matkailla Pohjois-Norjaan.Venäjän puolella Kirkkoniemessä on jäänyt käymättä.Hän on suunnitellut pitkään Norjan reissua.Ongelmana on ettei hän taida ymmärtää ettei jaksa istua pitkiä aikoja autossa.Oripään matkan aikana jouduin pitämään 3 jaloittelutaukoa.Aiemmin äiti pystyi ajamaan pitkiä matkoja pysähtymättä.Vaihtoehdot:1.Vain lyhyitä lähimatkoja.2.Halpa bussimatka Norjaan,matkatoimiston.3.Lentokoneella,nopeasti paikanpäälle Norjaan.4.Junalla Pohjois-Suomeen,sieltä bussilla Norjaan jne....jonnekin :) 5.Asuntoauton vuokraus,väh.2 kuljettajaa,koska en jaksa ajaa piiitkiä matkoja.Täytyy neuvotella äidin kanssa,mitä hän haluaa.6.Oma kuorma-auto ei kestä Norjan vuorten korkeita nousuja.Hajoaa ensimmäisessä mäessä.Klong klong kriikk.

Oripään kuulumisia

Äiti ja uutuuttaan hohtava iso teltta Oripäässä

Suviseuramatka tehty ja nyt vasta jakselen laittaa jotain.Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :) Lähdin ed.viikon perjantaina keskussairaalaan,jossa äidille oli kirurgisella osastolla lääkäriaika verisuonikuvaukseen.Pyysin äitiä antamaan kyselylomakkeen lääkärille ja vilkaisin miten äiti oli lapun täyttänyt.Näin äidin vastanneen tautini kohtaan:Alzheimer.Hän siis ymmärtää sairautensa nimen.Vastaukset oli puutteellisia,mutta en halunnut puuttua asiaan.Hän halusi mennä yksin lääkärin puheille.Siellä ei mennytkään kauan aikaa.Kahvilaan mennessämme äiti kertoi ihmetelleensä lääkärin alkaessa tutkimaan hänen kaulavaltimojaan.Kysyi nuorelta lääkäriltä:Luulin että tämä on jalkojen vuosittainen verisuonitutkimus?Lääkäri hämmästyi ja tutki papereita ja totesi:Tutkitaan sitten jalatkin.Hyvä äiti!Jos jalkojen verenkiertoa ei olisi tutkittu,turha käynti.Kaulavaltimoiden tutkimus oli vasta äskettäin.Autoon kävellessämme naureskelimme nuoren lääkärin kustannuksella.Matka Oripäähän sujui,melkeimpä kommelluksitta.Ainut ongelma tuli navigaattorin kanssa.Olin asentanut Huittisen keskustan osoitteen ja äiti otti sen todesta,vaikka yritin montakertaa sanoa ettei mennä keskustaan."Mutta kun nainen käskee menemään."Jouduin sulkemaan navigaattorin.Siitä olisi ollut loppumatkalla rutosti harmia.Varoitin äitiäni,että saattaisin ruveta kiroilemaan navigaattorille,mutta onneksi sain pidetyksi kieleni kurissa ilman ainuttakaan ärräpäätä kokomatkan ajalla.Hyvä minä :) Jatkan...reissusta myöh.Moi!

Matkavalmisteluja

Kukkalaatikon laittoa.

Aika on kulunut retkeilyauton kunnostamisessa ja sisustamisessa.Pakkaamisessa suurin työ ei ole se mitä ottaa mukaan vaan mitä ei ota.Onneksi aikaa on riittävästi,puolet tavaroista saa hylkäystuomion.Äidilläkin omat suunnitelmansa.Näyttäisi siltä kuin aikoisi polkea jalkaansa kuin uhmaikäinen pikkutyttö:) Hän ei näy käsittävän,ettei enää tarvitse pakata kaikkea tavaraa,mitä teltta ja pikkuauto-systeemi aikoinaan vaati.Osa on jopa vaarallisia ja sanoinkin hänelle teipatusta keittiöjakkarasta,ettei sitä voi ottaa.Sitten on muita ihmevirityksiä.Suostun ainoastaan yhteen katokseen,jossa voi istuskella.Koekäytin ja oli toimiva,yksinkertainen ratkaisu.Retkeilysänky on huono idea-keikkuu ja luultavasti se ei sovi paikkaansa.Entäs eväät vai ottaako ruokaa mukaansa enemmänkin?Lämpimässä ne pilaantuu.Varoitin,mutta taisi mennä kuuroille korville.Kauhistuin nähdessäni varaston pakastimen päällä ison kääretortun.Miksei voi säilyttää kermaa sisältäviä tuotteita jääkaapissa,pakastimessa.Minähän en sitä syö,jos ottaa mukaan matkalle.

Tänään äidille tuli kutsu sairaalaan ensi perjantaiksi.Miten on mahdollista?Eikö sitä voi saada aiemmin?Vain 3 pv.varoitusajalla.Mitä jos olisin esim.vuokrannut asuntoauton torstaista alkaen.Silloin aioimme lähteä ajelemaan Etelä-Suomeen.Sanoin äidille että poiketaan kuorma-autolla sairaalassa ja jatketaan siitä matkaa.Kyseessä on tärkeä verisuonikuvaus.

Äiti voi paremmin,no "paremmin ja paremmin".Hyvää jatkoa,kirjoittelu jää ensiviikkoon.Kerron miten matka sujui.Kommelluksia tiedossa...Moi!

Äiti-tytär-suhde

Trala-laaaa,laulattais,jos laulattais.Äidin luona jalkatarkastuksella.Sydän kylmänä astuin asuntoon.Olin saanut puhelun,että äidin jalka olisi verinen ja huonompi.Pyysin äitiä näyttämään jalan.Oli pelättyä parempi.Ei tarvita tohtoria.Äiti tunnusti repineensä patista ruven irti-oli puristellut nestettä ulos.Tottakai se rupesi vuotamaan veristä nestettä.Siitä juttu sai alkunsa:äidille tilattava lääkäriaika.Minusta patti näyttää hyvältä.Arpi ei enää vuoda.Kunhan äiti malttaisi olla sattumatta rupeen.

Kuvasta huomaan kuinka huono verenkierto äidin käsissä onkaan.Takimmainen sormi sinertää.Siksi,kun käsistä on siirretty isoja verisuonia jalkoihin.Hölmöläisten hommaa,sanon minä.

Menin tarkistamaan vara-avainta.Äiti yritti estellä:"Kyllä se siellä on.Et saa sitä,kun kaappi on edessä".Estelystä tiesin ettei vara-avain ole paikoillaan.Eikä ollutkaan.Äiti valehteli...minulle.Mitäpä tuosta:) Sanoin ettei hänen kannata säilyttää vara-avainta sisällä.Jos ja kun jää ulos lukkojen taakse,milläs pääsee sisälle asuntoonsa.Naapurit joutuvat soittamaan talonmiehelle.Äiti katseli minua silmät suurella:"Vara-avain on kaapissani.En voi tuoda sitä ulos,kun joku voi löytää sen".Hän pysyy kannassaan.

Lähdimme asioille.Annoin hänen hoitaa niitä itsenäisesti.Hyvin meni.Kahvilassa suostui maistamaan tiramisua.Ei tykänny mausta ollenkaan.Sanoin,anna minulle,hae jotain muuta.Söi kumminkin.Kuulema viimenen kerta kun ostaa tällaista.

Kotiintultuamme äiti kiiruhti edelläni vessaan.Toin tavarat autosta.Vessasta kuului hihitys ja äiti hokee:hihii,voi kauheaa,hihhiii,voi sentään,hiihiiii.Aattelin,nyt se sekosi.Kysyin,mikä häntä naurattaa,mutta naurultaan ei saa sanotuksi.Sitten kertoo:Oli niin kova vessahätä etten sytyttänyt lamppua.Istuin pissalle ja en huomannut kannen olevan kiinni!Siinäpä se,hän ei laita kantta alas,mutta minä laitoin viimekäynnilläni.Päästin vesisuihkulla kannen ja lattian puhtaaksi.Siihen loppui se käyntini:) Ensiviikolla suviseuroihin,jos äidille ei ilmaannu estettä.Pyysin häntä soittamaan,jos ei lähdekään.